Ulkomaiset nettikasinot ja Suomen lisenssiuudistus
Suomen rahapelimarkkina on murroksessa. Veikkaus Oy:llä on edelleen yksinoikeus tarjota manner-Suomessa useimpia säänneltyjä rahapelejä, nettikasinopelit ja vedonlyönti mukaan lukien, mutta eduskunnan hyväksymä uusi rahapelilaki siirtää markkinan lisenssijärjestelmään kesällä 2027. Muutos koskee jokaista netissä pelaavaa suomalaista.
Ulkomaisia pelipaikkoja vertaileva pelaaja törmää hakusanoihin kuten trumo kasinot, ja hakujen taustalla on yleensä sama kysymys siitä, mikä on sallittua, mikä verotonta ja mikä vaihtuu lähivuosina. Vastaukset tulevat lainsäädännöstä, viranomaisten linjauksista ja markkinaluvuista, eivät mainoksista.
Tämä artikkeli käy läpi nykyisen järjestelmän ja uudistuksen aikataulun. Mukana ovat verot, markkinan koko ja suomalaisten käyttämät maksutavat. Luvut perustuvat Veikkauksen vuosikertomukseen ja kansainvälisiin markkinaraportteihin.
Lainsäädännön perusta on arpajaislaki (1047/2001). Sen rinnalla sovelletaan arpajaisverolakia (552/1992) ja valtioneuvoston asetusta Veikkaus Oy:n rahapeleistä (1414/2016), ja nämä kolme säädöstä määräävät yhdessä, kuka saa tarjota rahapelejä Suomessa ja millä ehdoilla. Veikkaus ilmoittaa oman pelitoimintansa noudattavan arpajaislakia ja rahapelien toimeenpanoa koskevaa asetusta.
Vastuu jakautuu kahdelle viranomaiselle. Sisäministeriö vastaa rahapelipolitiikasta ja lainsäädännöstä, ja Poliisihallitus hoitaa valvonnan ja täytäntöönpanon. Käytännön valvontatyön tekee Poliisihallituksen arpajaishallinto, joka on tähän asti valvonut yhtä kotimaista toimijaa.
Monopolilla on selkeä fiskaalinen puoli. Yhden lähteen mukaan Veikkauksen tuotoista peritään arpajaisveroa yhteisöveron sijaan, joten valtio saa osuutensa pelituotoista eri reittiä kuin tavallisilta yrityksiltä. Juuri tämä veroperuste vaihtuu uudistuksessa bruttopelituottoon perustuvaksi.
Järjestelmän heikkous näkyy pelaajien käytöksessä. Yhden markkinaraportin mukaan noin puolet suomalaisten asettamista pelipanoksista menee ulkomailla lisensoiduille yhtiöille, eli monopoli kattaa käytännössä vain osan siitä pelaamisesta, jota se lain mukaan säätelee. Tämä luku on yksi lainuudistuksen keskeisistä taustatekijöistä.
Eduskunta hyväksyi uuden rahapelilain 16. joulukuuta viime vuonna. Laki ei astu voimaan koko markkinalle kerralla, vaan siirtymä etenee vaiheittain, ja jokaisella vaiheella on oma päivämääränsä, joka kertoo, milloin suomalainen pelaaja voi pelata kotimaisen lisenssin alla toimivalla kasinolla. Päivämäärät ovat julkisia ja lain tasolla sovittuja.
Hakuvaiheen ja toiminnan alun väliin jää reilu vuosi. Tuo jakso on varattu lupien käsittelyyn, joten suomalaisella lisenssillä toimivia kasinoita ei ole tarjolla ennen heinäkuuta 2027, ja siihen asti markkina toimii vanhan arpajaislain pohjalta. Pelaajan kannalta nykyiset säännöt ovat voimassa koko siirtymäkauden.
Siirtymäkausi on monelle sekava. Veikkauksen yksinoikeus on muodollisesti yhä voimassa, mutta julkisuudessa puhutaan jo uusista lisensseistä, mikä saa osan pelaajista olettamaan, että kotimaiset luvat olisivat jo käytössä. Näin ei ole, ja ensimmäiset lisensoidut operaattorit aloittavat vasta lain määräämänä päivänä.
Aikataulun ymmärtäminen auttaa lukemaan markkinointia kriittisesti. Jos jokin palvelu viittaa suomalaiseen lupaan ennen heinäkuuta 2027, väite ei vastaa lain aikataulua. Voimassa olevan luvan myöntäjä on tällöin jonkin toisen maan viranomainen.
Uutta järjestelmää kutsutaan kilpailulliseksi kaksoislisenssijärjestelmäksi. Raporttien mukaan nettivedonlyöntiä tai kasinotuotteita tarjoavat operaattorit saavat viisivuotisen B2C-rahapelilisenssin, eli lupa on määräaikainen ja se on haettava uudelleen kauden päätyttyä. Viiden vuoden jakso antaa viranomaiselle säännöllisen tilaisuuden käydä toimijan toiminta läpi.
Verotus siirtyy bruttopelituottoon. Uudistusta koskevien raporttien mukaan lisensoiduilta operaattoreilta peritään 22 prosentin vero bruttopelituotosta, josta markkinaraporteissa käytetään lyhennettä GGR ja jota käytetään yleisesti rahapelimarkkinoiden kokoa mitattaessa. Vero kohdistuu operaattoriin, ei pelaajan yksittäisiin voittoihin.
Kahdenkymmenenkahden prosentin taso on kompromissi. Liian korkea vero ajaisi toimijoita pysymään ulkomaisten lupien varassa, ja liian matala vero heikentäisi valtion tuloja nykyisestä arpajaisverosta. Lainsäätäjän linja on, että lisenssi on houkuttelevampi kuin lisenssitön toiminta suomalaisille pelaajille.
Valvonnan siirto on käytännön muutos. Arpajaishallinto on valvonut yhtä kotimaista toimijaa, mutta lisenssimarkkinalla valvottavana on useita kilpailevia yhtiöitä, joiden toimintaa uusi lupa- ja valvontaviranomainen seuraa. Vaatimusten lähde vaihtuu tällöin Poliisihallitukselta uudelle viranomaiselle.
Pelaajalle tämä tarkoittaa uutta osoitetta valituksille ja kysymyksille. Nykyisin rahapeliasioissa toimivaltainen taho on arpajaishallinto, ja lisenssimarkkinan alettua sama rooli kuuluu uudelle viranomaiselle. Viranomaisen vaihtuminen on kirjattu lakiin, eikä se riipu yksittäisen operaattorin linjauksista.
Lähteet antavat kaksi eri kokoluokkaa. Veikkauksen vuosikertomuksen mukaan Suomen koko rahapelimarkkina oli viime vuonna noin 1,835 miljardia euroa, ja digitaalisen pelaamisen osuus siitä oli noin 1,475 miljardia euroa. Veikkaus laskee oman markkinaosuutensa noin 51 prosentiksi.
Kansainväliset markkinaraportit päätyvät suurempaan lukuun. Niissä koko markkinan kooksi on laskettu noin 2,4 miljardia euroa, ja nettipelaamisen osuudeksi noin 65 prosenttia bruttopelituotosta eli noin 1,56 miljardia euroa. Lähteiden välinen ero on yli puoli miljardia euroa.
Ero kertoo mittaamisen vaikeudesta. Kun merkittävä osa pelaamisesta tapahtuu ulkomaisilla sivustoilla, kotimainen toimija ja kansainväliset analyytikot laskevat markkinaa eri aineistoista, eikä yksikään luku ole ainoa oikea. Molemmat luvut ovat lähteidensä omia laskelmia.
Digitaalisen pelaamisen osuus vaihtelee lähteittäin. Veikkauksen luvuilla se nousee noin 80 prosenttiin koko markkinasta, mikä on reilusti markkinaraporttien keskitasoa eli 65 prosenttia korkeampi. Laskentatavasta riippumatta netti on Suomessa rahapelaamisen pääkanava.
Pelaajamäärät antavat luvuille mittakaavan. Yhden raportin mukaan nettirahapelaamisen käyttäjäpenetraatio oli viime vuonna 20,6 prosenttia, ja nettipelaajia oli noin 1,31 miljoonaa. Kasvusta ei ole merkkejä, sillä Veikkauksen vuosikertomuksen mukaan koko markkina supistui noin 0,5 prosenttia edellisvuodesta.
Paikallaan pysyvä markkina tekee kilpailusta tiukkaa. Uudet lisenssinhaltijat eivät jaa kasvavaa kakkua, vaan kilpailevat jo olemassa olevista pelaajista ja niistä panoksista, jotka nyt menevät ulkomaisille yhtiöille. Raporttien mukaan näiden panosten osuus on noin puolet.
Verotus on monelle pelaajalle ensimmäinen kysymys. ETA-maassa lisensoidun kasinon voitot ovat suomalaiselle pelaajalle verovapaita, ja verovapaus perustuu nimenomaan lisenssimaahan. Sivuston kieli, valuutta tai suomenkielinen asiakaspalvelu eivät määritä verokohtelua.
Käytännössä ratkaiseva tieto on luvan myöntäjä. Sivusto voi olla kokonaan suomenkielinen ja hinnoitella kaiken euroina, mutta verokohtelu määräytyy sen maan mukaan, jonka viranomainen on myöntänyt toimiluvan. Lupatieto on yleensä sivuston alaosassa lupanumeron kanssa.
Nyrkkisääntö: lisenssimaa tarkistetaan ennen ensimmäistä talletusta, ei vasta voiton jälkeen. Lupanumero ja myöntävä viranomainen kirjataan muistiin, ja tiedot tarkistetaan viranomaisen omasta julkisesta rekisteristä eikä pelkästään kasinon sivulta.Uudistuksen vero ei koske pelaajaa suoraan. Raportoitu 22 prosentin vero on operaattorin maksama vero bruttopelituotosta, eikä sitä vähennetä pelaajan yksittäisistä voitoista. Veron kohde on yhtiön pelituotto.
Nykyinen arpajaisvero toimii samalla periaatteella toimijan tasolla. Yhden lähteen mukaan se peritään Veikkauksen tuotoista yhteisöveron sijaan, joten valtion verotulo kertyy pelin järjestäjältä eikä voittajalta. Lisenssimarkkinalla verotuksen kohde on edelleen operaattori.
Suomalainen pelaaja maksaa yleensä pankin kautta. Yleisin tapa on tunnistautua omilla pankkitunnuksilla, jolloin talletus kulkee suoraan pankkitililtä kasinolle ilman korttia tai erillistä sähköistä lompakkoa. Pankkitunnukset ovat suomalaisille tuttuja verkkopankista ja viranomaisasioinnista.
Trustly on toiseksi yleisin vaihtoehto. Palvelu välittää maksun pankkitililtä kasinolle, ja pelaaja hyväksyy siirron omassa pankissaan samoilla tunnuksilla kuin muutkin verkkopankkimaksut. Kotiutukset palaavat samalle tilille, jolta talletus tehtiin.
Pay N Play -pikapelit vievät saman idean pidemmälle. Pankkitunnistus luo pelitilin ja hoitaa talletuksen yhdellä kertaa, joten erillistä rekisteröitymislomaketta ei täytetä ja pelaaminen alkaa heti. Nopeus on menetelmän suurin vahvuus!
Nopeudella on kääntöpuolensa. Kun pelitilin luominen ja talletus vievät vain hetken, harkinta-aika lyhenee, ja pelaajan omat rajat on hyvä päättää ennen kuin pankkitunnukset otetaan esiin. Talletusraja ja peliaika kannattaa asettaa heti ensimmäisellä kerralla.
Pankkitunnistuksesta on hyötyä valvonnan kannalta. Tunnistus kertoo pelaajan henkilöllisyyden ja iän luotettavasti, ja se sitoo pelitilin pelaajan omaan pankkitiliin. Sama tunnistus on käytössä talletuksessa ja kotiutuksessa.
Pelaajan arki ei vaihdu ennen heinäkuuta 2027. Veikkauksen yksinoikeus on voimassa, arpajaishallinto valvoo kotimaista markkinaa, ja ulkomaiset kasinot toimivat omien maidensa lupien alla, kuten tähänkin asti. Lain voimaantulon päivämäärä on kiinteä.
Siirtymäkaudella muutamat perusasiat pitävät pelaamisen hallinnassa. Lisenssimaan tarkistus ennen talletusta kertoo verokohtelun, ja tieto uudistuksen päivämääristä auttaa tunnistamaan harhaanjohtavat väitteet suomalaisista luvista. Pankkitunnuksilla ja Trustlyn kautta tehdyt maksut jättävät jäljen omaan pankkiin, mikä helpottaa pelikulujen seurantaa.
Markkinan luvut tukevat tätä varovaista linjaa. Markkina ei kasva, ja raporttien mukaan noin puolet panoksista menee jo nyt ulkomaisille yhtiöille, joten kilpailu pelaajista kiristyy lisenssimarkkinan alkaessa. Kilpailun välineitä ovat tarjoukset ja bonukset, joiden ehdot kannattaa lukea yhtä tarkasti kuin lupatiedot.
Uuden järjestelmän perusta on kirjattu lakiin. Lisenssit ovat viisivuotisia, operaattoreiden bruttopelituottoa verotetaan raporttien mukaan 22 prosentilla, ja valvonta siirtyy uudelle lupa- ja valvontaviranomaiselle. Lisensoitu pelitoiminta alkaa Suomessa 1. heinäkuuta 2027.